Päivi Pohtii -blogi


Päivi Pohtii: Utopiaa vai kauhua?

11.11.2019    

Olen syksyn aikana osallistunut tulevaisuus järjestöissä-webinaareihin. Se on ollut erityisen mielenkiintoista. En ole tullut ajatelleeksi, että ihan kaikki ympärillä tapahtuva vaikuttaa myös vaikkapa yhdistystoimintaan. On ollut mielenkiintoista tutustua trendeihin, megatrendeihin, heikkoihin signaaleihin ja skenaarioihin sekä tulevaisuuden ennakointiin.

Me täällä yhdistysmaailmassa näemme joskus kovin lyhyesti eteenpäin tai sitten näemme kovin kapeasta putkesta. Pohtimalla näitä tulevaisuuteen liittyviä asioita voimme parantaa valmiuksiamme muutoksiin.

Skenaarioiden eli tulevaisuuden näkymien kautta voimme varautua erilaisiin tulevaisuuksiin. Meidän pitää miettiä vähintään kahta erilaista skenaariota, jotta pystymme ennakoimaan asioita ja miettimään valmiiksi, kuinka suhtautua muutoksiin. Yleensä nämä kaksi skenaariota ovat ääripään kummastakin päästä eli kauhuskenaario ja unelmaskenaario.

Unelmassa ollaan utopistisessa maailmassa. Mietitään vaikka, että ilmastonmuutos on pysähtynyt, ennakkoluulot ovat hälvenneet ja köyhien määrä on vähentynyt. Kauhuskenaariossa taas ilmastonmuutos on kiihtynyt entisestään, ennakkoluulot ovat lisääntyneet ja eriarvoisuus ja köyhtyminen ovat syventyneet. Nämä kaksi maailmankuvaa ovat ihan erilaiset.

Miten ne vaikuttavat yhdistysten tulevaisuuteen? Yhdistyksessäkin pitäisi miettiä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. Lähdetään vaikka siitä, montako tiedotetta lähetetään jäsenistölle, kuinka usein ja millä tavalla. Ennakkoluulot ovat tuttuja meille potilas- ja vammaisyhdistyksissä toimiville. Mitä yhdistyksen tulee tehdä siinä tapauksessa, että ennakkoluulot lisääntyvät? Entä mitä mahdollisuuksia antaisi yhdistyksille se, että ennakkoluulot hälvenevät? Kuinka eriarvoistumisen tai köyhtymisen lisääntyminen tai väheneminen vaikuttavat yhdistysmaailman toimintoihin?

Hulluja asioita, ehkä, mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eniten pasmoja sotkee se, ettemme ole valmistautuneet muutokseen. Skenaarioiden avulla voimme miettiä, mitä pahimmillaan voi tapahtua, mitä parhaimmillaan. Silloin olemme valmiina tulevaisuuden haasteisiin.

Onko sinun yhdistyksessäsi mietitty visiota, missiota, arvoja, skenaarioita?



Päivi Pohtii: Mitä tehtäis?

31.10.2019   

Olen syksyn mittaan vieraillut useammassa yhdistyksessä ja usein minulta kysytään, että mitä yhdistyksissä voitaisiin tehdä. No, sepä se! Asia, joka mietityttää kaikkia yhdistyksiä aika ajoin.

Vuoroin vieraissa voisi olla yksi vastaus kysymykseen. Vanhakin toiminta muuttuu toisen näköiseksi, kun kutsutaan vaikka joku toinen SYTYn jäsenyhdistys kylään.

Varastaminen kannattaa aina, kun puhutaan kokoontumisten aiheista ja ideoista. Toisissa yhdistyksissä on voitu keksiä jotain kivaa, jota myös omassa yhdistyksessä voisi kokeilla.

Ideoiden vaihtamista kaivataan. Mikä olisi se kanava, jossa ideat parhaiten vaihtuisivat? Olisiko se whatsApp-ryhmä? No, siihen voisin sanoa, ettei ole. SYTYllä on pitkään ollut sellainen whatsApp-ryhmä, eikä siellä ole vaihdettu ideoita vuosiin. Sääli sinänsä!

Suljettu facebook-ryhmä voisi toimia. Kokeillaanko?

Olisiko sitten esimerkiksi ryhmänohjaajien tai puheenjohtajien tapaaminen oivallinen tilaisuus ajatusten vaihtoon? Näitä on joskus kokeiltu, mutta tulokset ovat jääneet vähäisiksi. Itse voisin lähteä vaikka aamukahville eri toimijoiden kanssa miettimään kokoontumisten sisältöä.

Haastan nyt jokaisen yhdistyksen ottamaan yhteyttä johonkin toiseen yhdistykseen ja tekemään yhden ensi vuoden jäsentapaamisista tai kerrhokerroista yhdessä jonkun toisen yhdistyksen kanssa. Ja jos et halua kutsua koko yhdistystä, pyydä edes yksi jonkun toisen yhdistyksen edustaja oman yhdistyksesi tilaisuuteen kertomaan vaikkapa heidän sairaudestaan tai vammastaan. Avartaisihan jo sekin meidän jokaisen ajatusmaailmaa!

Ei sen niin ihmeellistä tarvitse olla, vaikka yhteinen pelikerta erilaisten lautapelien ääressä ja jutustelua pelin tiimellyksessä. Yhteinen karaokekerta toisen yhdistyksen porukan kanssa. Askartelu, jonka toisen yhdistyksen kerhonohjaaja vetää sinun yhdistyksessäsi. Kuulo- tai näkövammainen henkilö kertomaan vaikkapa reumayhdistykseen, minkälaisia asioita hänen elämässään tulee vastaan ja sitten seuraavalla kerralla toisin päin. Yhteistä ruonlaittoa ja sen jälkeen syömistä vaikka erilaisia neurologisia sairauksia sairastavien kesken (AVH, MS, Parkinson). On olemassa myös todella isoja kokonaisuuksia, kuten lepo, liikunta, ravinto, joiden aiheiden ympärillevoitaisiin koota erilaisia kokoonpanoja. Nyt kaikki ideoimaan ja jakamaan hyviä ajatuksia! Kokeillaan ensi vuonna jotain erilaista toimintaa yhdistysten kokoontumisissa!



Päivi Pohtii: Aina soi ja naiset hakee

21.10.2019   

Täällä toimistossa usein istuessani toimiston oven sulkeuduttua yleisöltä ovikello soi soimistaan. Se on melko häiritsevää työntekijän näkökulmasta, kun yrittää keskittyä töihin. Kuinka häiritsevää se onkaan vierailevasta luennoitsijasta?

Kun toimiston ovi on lukittu, olisi todella upeaa, jos joku ystävällinen sielu päivystäisi ovella tilaisuuden alkuun asti. Tällöin vältyttäisiin siltä, että ovikello kilkattaa kaiken aikaa.

Oletko itse ollut vaikka luennolla ilta-aikaan, kun toimisto on virallisesti kiinni? Vähän luennon alkamisen jälkeen alkaa toisen yhdistyksen tilaisuus toisessa kokoontumistilassa. Ovikello aloittaa soimisen viimeistään varttia ennen tilaisuuden alkua ja jatkuu seuraavat 20 minuuttia. Ei kiva!

Vierailevan luennoitsijan puhe katkeaa jokaiseen ovikellon soittoon. Jos toinen kokoontuminen keskittyy vaikka rentoutumiseen, on vaikea tehdä rentoutumisharjoitusta ovikellon katkaistessa keskittymisen toistuvasti.

Onko se niin vaikeaa päivystää ovella ennen oman tilaisuuden alkua siihen asti, että oma tilaisuus alkaa? Muutama minuutti vielä pidempään, niin jokainen ehtii saapua tilaisuuteen.

Mahtavaa olisi, jos jokainen voisi omissa viestintäkanavissaan kertoa, että antaaksemme toisillekin kokoontumisrauhan, päivystämme ovella esimerkiksi klo 17.45-18.05. Tällä aikavälillä etuovella on päivystys ja osallistujien toivotaan käyttävän etuovea. Näin ei kenenkään tarvitse värjötellä ulkona, eikä ovikellon soitto häiritse muita. Ei myöskään tarvitse ihmetellä, kenen pitää juosta ovea avaamaan, kun siellä on aina oman yhdistyksen ihminen vastaanottamassa tulijoita.

Rauhaisia kokoontumisia ilman ylimääräisiä ovikellon soittoja!



Päivi Pohtii: Mitä te teette?

10.10.2019   

Yhdistyksessä on paljon toimintaa. Jonkun kysyessä, mitä yhdistys tekee, on välillä vaikea esitellä toimintaa. On olemassa erilaisia sanoja, joilla kuvata toimintaa. Kun puhumme SYTYstä, on vertaistoiminta yleisesti käytetty sana. Mitä se sana sinulle kertoo?

Meidän tulisi miettiä yhdistyksen toiminnan esittelyn yhteydessä, että yhdistystoiminta ei ole kaikille yhtä tuttua kuin meille, jotka sitä teemme ja olemme hyvässä lykyssä tehneet vuosikymmeniä. Meidän pitäisi pystyä tiivistämään yhdistyksissä tehtävä toiminta muutamaan ydinlauseeseen, jotka kuvaavat mahdollisimman hyvin toimintaamme myös niille, joille yhdistystoiminta ei ole tuttua.

Monet kertovat, että yhdistyksen toimintaan kuuluu erilaiset virkistystapahtumat. Tätäkin pitäisi vähän avata, mitä se missäkin yhdistyksessä on. Toisessa yhdistyksessä toiminta voi olla virkistystä, toisessa vertaistoimintaa ja kolmannessa ehkä liikuntaa. Emme tunne toisten yhdistysten historiaa, joten emme ehkä osaa ajatella, mitä virkistystoiminta missäkin yhdistyksessä sisältää. Voisiko yhdistys esitellä toimintaansa kertomalla, että yhdistys järjestää virkistystä ja vertaistoimintaa eri tavoin?

Jos aikaa on loputtomiin, voi yhdistyksen toiminnasta kertoa laajasti. Jos aikaa on annettu vain esimerkiksi 2 minuuttia, on hyvin tarkkaan mietittävä, mitä sanoa.

Tässäpä voisi olla syksyn hallituksen kokoukseen pohdittavaa: kuinka me esittelemme oman yhdistyksemme toimintaa, jos aikaa on vain 2 minuuttia tai voimme käyttää vain 3-5 lausetta?

SYTY on potilas-, vammais- ja kansanterveysyhdistysten yhteinen yhdistys, jonka jäseniä ovat yhdistykset. SYTY tarjoaa jäsenyhdistystensä vapaaehtoisille erilaista virkistystä, ohjausta, neuvontaa ja koulutusta. SYTY on jäsentensä edunvalvoja, yhteistyön kehittäjä ja vertaistoiminnan keskus. Esteettömät toimitilamme sijaitsevat osoitteessa Helsingintie 6.

Avaisiko edellä oleva 4 lauseen pätkä SYTYn toimintaa sitä tuntemattomalle? Tässäpä syksyksi tehtävä kaikille hallituksille, niin ensi vuoden SYTYn sanomissa nähdään uudenlaisia yhdistyslaatikoita!


 

Päivi Pohtii: Hallitusti hallintoa

1.10.2019

Heräsi tässä eräänä päivänä itselle kysymys, kuinka hyvin missäkin yhdistyksessä hallitus tietää tehtävänsä. Onko sinulle selvää, mitä hallituksessa tehdään, mikä on hallituksen rooli yhdistyksen hallinnossa ja mikä on hallituksen vastuu? Näitä asioita on aika ajoin hyvä pohtia.

Onko yhdistyksesi hallitus käsitellyt vuosittain toimintasuunnitelman ja talousarvion (nykyään menoarvio ja rahoitussuunnitelma) sekä toimintakertomuksen? Onko hallitus lukenut yhdistyksen säännöt?

Milloin pidetään hallituksen kokous ja kuinka paljon aikaisemmin se pitää kutsua kokoon? Pitääkö yhdistys vuosikokouksen vai sekä kevät- että syyskokouksen? Onko etäosallistuminen mahdollista? Mikä on yhdistyksen kokous? Kuinka paljon aiemmin se pitää kutsua koolle? Miten usein yhdistyksen puheenjohtaja valitaan? Miten hallitus muodostuu; onko siinä vakiomäärä jäseniä, voivatko varajäsenet osallistua kokouksiin ja mikä osa hallituksesta eroaa vuosittain?

Osasitko vastata kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin suoralta kädeltä? Tuntuuko hankalalta? Onko yhdistystoiminta ja siihen liittyvä hallinto haastavaa?

Pyöriteltyäni täällä toimistolla asioita mielessäni ja kuulostellessani yhdistyksiä, olen rohkaissut mieleni ja päättänyt pohtia järjestöosaamista tällä palstalla.

Ei ole häpeä tunnustaa, että kaikki hallitustyöskentelyyn tai yhdistystoimintaan kuuluva hallinto, vastuu ja kokouskäytännöt eivät ole tuttuja. Apua on saatavilla! Jos kaipaatte enemmänkin järjestöosaamisen koulutusta, olisiko yhdistystoiminnan peruskurssille tarvetta?

Kevyempi vaihtoehto on olla yhteydessä tänne toimistolle ja kysyä, josko pykälä-Päivi tulisi vaikka hallituksen kokoukseen, syyskokouksen alkuun tai hallituksen kehittämispäivään puhumaan yhdistystoiminnasta ja sen vaatimasta hallinnosta. Nyt matalan kynnyksen ylitys ja yhteys Päiviin!

paivi@salonsyty.fi tai p. 044 765 3822


 

Päivi Pohtii: Nuijaa heiluttamassa

16.9.2019    

Syksyn tullen monissa yhdistyksissä mietitään puheenjohtajan valintaa. Onko se helppo valinta tehdä? Onko ehdokkaita vai pitääkö puoliväkisin puhua ihmiset ympäri toimimaan puheenjohtajana?

Yhdistyksissä on erilaisia sääntöjä. Toisissa yhdistyksissä puheenjohtajan valinta tehdään vuosikokouksessa alkuvuodesta ja toisissa valinta on edessä loppuvuodesta syyskokouksessa. Säännöissä on myös mainittu, kuinka pitkäksi aikaa puheenjohtaja valitaan. Useimmiten puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan, mutta se voidaan valita jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Yhdistykseen on helpompi saada uusi puheenjohtaja, jos yhdistyksen toiminta on tuttua. Tällä tarkoitan sitä, että hallituksen jäsenenä toiminut henkilö tuntee jo yhdistyksen päätöksentekoa ja toimintaa, joten pääkkäriksi ryhtyminenkin on kivuttomampaa.

Jokaiselle yhdistykselle tekisi hyvää, että puheenjohtaja vaihtuu aika ajoin. Uusi puheenjohtaja tuo tullessaan uusia tuulia, uusia ajatuksia ja toimintatapoja. Tämä pitää yhdistyksen vireänä.

Jos puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan, voi jokainen miettiä, voisinko panostaa vuoden elämästäni yhdistyksen puheenjohtajuudelle? No, samanaikaisesti itse ajattelen, että vuosi puheenjohtajana on vielä opettelua, joten pidempään kannattaa jatkaa, jos ei ihan kamalalta tunnu.

Uuden puheenjohtajan kannattaa katsella ja kuunnella tarkoin ympärilleen, ettei muuta kaikkea yhdellä kertaa. Tästäkin syystä hallituspaikka ennen puheenjohtajuutta auttaa hahmottamaan, mitä minä puheenjohtajana haluaisin erityisesti muuttaa. Välttämättä muutoksen tarvetta ei ole, mutta jokainen puheenjohtaja on oma persoonansa ja hänen tapansa johtaa yhdistystä on persoonallinen.

Harkitse sinäkin tänä vuonna, lähdetkö ehdolle yhdistyksesi puheenjohtajaksi! Se on hyvä näköalapaikka yhdistystoimintaan ja sitä kautta voi haastaa itseään. Kehitä itseäsi puheenjohtajana, ole avoin uusille ajatuksille, älä päätä asioista kuuntelematta muita! Toivon kuulevani tämän syksyn aikana, että yhdistyksissä on suorastaan ruuhkaa puheenjohtajaehdokkaista! SYTYltä saa apua myös puheenjohtajan tehtävään, joten et ole yksin!


 

Päivi Pohtii: Osaaminen yhdistyksessä

6.9.2019

Jokaisessa yhdistyksessä on valtavasti osaamista. Osaaminen koostuu potilas- ja vammaisyhdistyksessä sairauksien ja vammojen kanssa elämisestä. Kokemus on yhdistysten parasta osaamista. Yhdistys voi omalla osaamisellaan olla vaikuttamassa vaikka palveluiden kehittämiseen.

Yhdistyksissä toimivat hallitukset, joissa myös on paljon osaamista. Hallituksissa on useita, erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi sihteerin osaaminen on erilaista kuin rahastonhoitajan tai virkistys- tai retkivastaavan.

Osaamista voi kehittää osallistumalla erilaisiin koulutuksiin, joita järjestetään yhdistysten vapaaehtoisille esimerkiksi SYTYn ja kattojärjestöjen kautta. Hallitustyöskentelykin tuntuu mukavalta, kun välillä saa uutta puhtia ja vinkkiä koulutuksista. Ylipäänsä hallitustyöskentely on osaamista; kokoustekniikka, esityslistat, pöytäkirjat, talous- ja toimintasuunnitelmat sekä talousarviot. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, mutta hallituksen jäsenenä sinulla on mahdollisuus oppia.

Vapaaehtoistyö erilaisissa yhdistyksissä lisää myös ihmisten osaamista delegoinnissa, suunnittelussa, luovuudessa ja organisoinnissa. Osaatko sinä sanoittaa osaamisesi, jota olet yhdistyskentällä oppinut?

Osaamisestaan voi hakea Sivikseltä digitaalisia osaamismerkkejä. Näitä on kehitetty varsinkin yhdistysten puheenjohtajille, sihteereille ja taloudenhoitajille.

Ole ylpeä osaamisestasi ja opi uutta!


 

Päivi Pohtii: Minäpä se tiskaan astioita, luudalla lakaisen lattioita

27.8.2019

Täällä SYTYssä meillä on uskomattoman viihtyisät ja siistit tilat. SYTYllä on kaikkiaan 38 jäsenyhdistystä ja lisäksi tilojamme käyttää useampi ulkopuolinen taho säännöllisesti.

Hienoa on se, että SYTYn Sirpat jaksavat pitää tilamme siisteinä ja viihtyisinä. Myös jäsenyhdistysten toivoisi omalta osaltaan huolehtivan siitä, että hommat toimivat ja tilat ovat lähtiessä samassa kunnossa kuin tänne tullessakin. Oltuani töissä viikkojen, jopa kuukausien ajan, SYTYllä, ihmettelen toisten yhdistysten välinpitämättömyyttä. Suurin osa yhdistyksistä käyttäytyy hienosti toisia kohtaan, siistii jälkensä ja muistaa lukita ovet perässään. Silti löytyy myös niitä, joiden mielestä ei tarvitse tyhjentää kahvitermareita, heittää roskia roskikseen tai järjestää tiloja samaan järjestykseen kuin ne olivat tullessa.

Olisiko sinusta kiva tulla pitämään vaikka yhdistyksen jäseniltaa, kun tila olisikin edellisen käyttäjän jäljiltä roskainen ja pöydät ja tuolit olisi siirretty vaikka seinien vierustoille? Toivoisin, että jokainen meistä, aikuisista ihmisistä, jaksaisi huolehtia siitä, että tilat ovat lähtiessämme vähintään samassa kunnossa kuin tullessa. Valot sammutetaan, kahvinkeitin samoin ja ovi muistetaan lukita myös turvalukkoon.

Kun me kaikki noudatamme yhteisiä pelisääntöjä, jokaisen meistä on jatkossakin mukava tulla SYTYlle. Kunnioitetaan toisia ja toisten omaisuutta, lukitaan ovet ja täytetään tiskikone ohjeiden mukaan.

SYTYn keittiön seinälle on ilmestynyt kaksi keltaista lappua, joissa mustalla tekstillä on kirjoitettu ohjeistusta. Kannattaa tutustua näihin! Toinen lappu löytyy seinältä lavuaarille mennessä ja toinen on kahvinkeittimen lähettyvillä.

Toivomme, ettei kukaan pahastu! Näistä asioista vain on muistutettava, koska jäsenyhdistyksiä tulee lisää ja toimijat yhdistyksissä muuttuvat. On hyvä välillä kerrata yhteiset pelisäännöt!

Viihtyisiä tilaisuuksia SYTYllä toivottaen!


 

Päivi Pohtii: Hei, moi, päivää…

12.8.2019 

Ihan sama, millä sanalla tervehdit uutta ihmistä, joka tulee yhdistyksen toimintaan mukaan. Merkitystä on sillä, miten sen sanot.

Oletko miettinyt, että meitä aikuisiakin on erilaisia? On ulospäin suuntautuneita ja rohkeita aikuisia, mutta on myös hiljaisia ja ujoja aikuisia. Aina ei ole helppo uuden ihmisen tulla uuteen paikkaan ja uuteen tilanteeseen. Mitä juuri minä voisin tehdä, että sen uuden ihmisen olisi mukava tulla meidän yhdistykseemme?

Jokainen meistä voi miettiä, miltä tuntui tulla ensimmäistä kertaa uutena ihmisenä toisten joukkoon. Oliko se jännittävää? Huomioitiinko minut? Sillä on iso merkitys, miten kohtaamme uudet ihmiset yhdistysmaailmassa.

Kun saan lämpimän vastaanoton ja minut toivotetaan tervetulleeksi porukkaan, tulen uudelleenkin. Jos minulle käännetään selkä ja jatketaan juttua vain vanhojen tuttujen kanssa, mietin uudelleen tulemista kyseiseen yhdistykseen.

Erityisen tärkeää on uusien ihmisten kohtaaminen silloin, kun mietimme yhdistyksen tulevaisuutta. Jos kohtelemme tylysti kaikkia yhdistystoiminnasta kiinnostuneita tai uusia ajatuksia yhdistystoiminnasta lausuvia, on yhdistys kohta ilman jäseniä. Mikään yhdistys ei pärjää ilman jäseniä!

Hyvä porukkahenki, iloinen mieli, uteliaisuus uusia ihmisiä kohtaan ja tervetulleeksi toivottaminen edesauttavat ihmisten viihtymistä yhdistyksissä. Ollaan avoimia uusille jäsenille, uusille toimintatavoille ja uusille ideoille! Nyt syyskauden alkaessa on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten minä otan sen uuden ihmisen uusine ajatuksineen vastaan!


 

Päivi pohtii: Ai mee vai, oikke yhres?!

14.6.2019

Yhteistyön merkitys niin isoille kuin varsinkin pienille yhdistyksille on valtava. Miksi me yhdistyskentällä edelleen olemme kateellisia toisille? Miksi emme tee enemmän yhteistyötä? Meidän tulisi nähdä yhteistyön edut, ei aina miettiä mutkia matkaan.

Järjestöt ja yhdistykset tekevät yhteistyötä jonkin verran ja synergiaedut ovat selkeästi havaittavissa. Kun voimat yhdistetään, saadaan enemmän aikaiseksi kunkin pienemmällä henkilökohtaisella panoksella. Yhteistyössä on voimaa ja meidän tulisi opetella hyödyntämään sitä.

Soteuudistus kumminkin on tulossa taas uudenkin hallitusohjelman mukaan! Viime hallituskaudella tehty soteuudistuksen valmistelutyö ei ole mennyt hukkaan. Varsinais-Suomessa tehtiin hurjan hyvää järjestöyhteistyötä sote- ja makuu-uudistusten  parissa. Onneksi tämä työ jatkuu, vaikka sote- ja maku-uudistuksen tulevaisuus on hämärän peitossa.

Täällä SYTYssä olemme nyt ottaneet ison askeleen ja tehneet historiaa. Te kaikki pääsette siitä aikanaan nauttimaan, mutta valoitan tässä jo vähän tulevaa!

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän alatyöryhmä, järjestötyöryhmä (oikea nimihirviö) laati sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan kuvauksen. Hieno selonteko, joka nyt tulisi yhdistyskentällä ottaa käyttöön!

SYTYllä tehtiin selontekoon perustuen pieniä videopätkiä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta nämä termit saataisiin tästä selonteosta arkikäyttöön. Jatkossa toivottavasti puhumme kaikki samoista asioista samoilla nimillä ja löydämme myös sitä kautta erilaisia yhteistyön muotoja ja  tapoja.

Yhteistyöhön ei ketään voida pakottaa, siksi hedelmällisin yhteistyö syntyy hyvistä henkilökohtaisista suhteista. Näiden avulla voidaan luoda erilaisia yhteistyökuvioita myös yhdistysmaailmassa. Verkostoitukaa, hyvät yhdistysihmiset!


 

Päivi Pohtii: Vapaaehtoisesti vapaaehtoistyötä

23.5.2019

Joskus tuntuu, että vapaaehtoistyötä ei enää teekään vapaaehtoisesti. Silloin on opeteltava ajattelemaan itsekkäästi ja mietittävä, pystynkö antamaan yhdistykselle enää mitään, kun kaikki tuntuu pakkopullalta. Vapaaehtoistyössä meidän jokaisen on muistettava, että meillä on oikeus luopua siitä. Ei tarvitse jaksaa loputtomiin, väsyä saa. Vaikka meistä jokainen haluaa olla korvaamaton, tosiasia on, että me emme sitä ole. Joku toinen kyllä tulee tilalle, mutta hän ei tee vapaaehtoistyötä samalla tavalla kuin minä. Jokaisella on oma tapansa tehdä vapaaehtoistyötä ja hänellä on siihen oikeus. Erilaiset tavat tehdä vapaaehtoistyötä tuovat myös rikkautta!

Uudet vapaaehtoiset tuovat yhdistyksen toimintaan toisenlaista tekemistä, mutta se ei tarkoita, että laatu kärsisi. Uudenlainen toimintatapa voi tuoda myös vanhoille konkareille uusia ajatuksia omasta yhdistyksestä ja sen toiminnasta.

Nyt on mahdollisuus ilmoittautua mukaan SYTYn ja seurakunnan yhteistyössä järjestämään vapaaehtoistyön koulutukseen. Mitä yhdistys odottaa vapaaehtoiselta? Kuka voi tehdä vapaaehtoistyötä? Miten yhdistys löytää vapaaehtoisia? Minkälaisia vapaaehtoistöitä on tarjolla? Kuinka tehdään houkutteleva ilmoitus vapaaehtoistyöstä? Näitä ja monia muita vapaaehtoistyöhön liittyviä kysymyksiä pohditaan yhdessä elokuussa kahden illan mittaisella vapaaehtoistyön kurssilla. Samalla niin yhdistyksillä kuin vapaaehtoisilla on mahdollisuus tutustua ja käytännössä kokeilla erilaisia verkkopalveluja vapaaehtoistyön etsimiseen ja työn löytämiseen.

Ilmoittautumiset Päiville paivi@salonsyty.fi tai p. 044 765 3822 tai SYTYn kotisivujen ilmoittautumislinkin kautta osoitteessa:
http://www.salonsyty.fi/ilmoittaudu/ . Kurssille ovat tervetulleita niin uudet kuin vanhatkin vapaaehtoiset sekä vapaaehtoistyöstä ylipäänsä kiinnostuneet.



Päivi Pohtii: Toiminnan suunnittelu

17.5.2019

Kohta on aika kirmata kesälaitumille, mutta ennen sitä on hyvä käydä yhdistyksen hallituksessa läpi vähintäänkin tämän vuoden syksyn tulevaa toimintaa. Hiukan myöhässä kyllä ollaan sen suhteen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tässä kohtaa olisi hyvä alkaa miettiä jo vuoden 2020 alkua siihen ensi vuoden kesään asti. Helpommalla pääsee, jos ja kun on suunniteltu viimeistään syyskauden alussa jo koko ensi vuosi. Aikainen lintu madon nappaa eli koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä suunnittelemaan seuraavan vuoden toimintaa.

Vuosikello on hyväksi avuksi arjen yhdistystyössä, mutta se auttaa myös toiminnan suunnittelussa. Ensin kalenteriin merkitään vuosittain toistuvat tapahtumat ja sitten pohditaan, mitä muuta vuoden aikana voitaisiin tehdä. Tässä voidaan toteuttaa samalla ajatusta siitä, että vähemmän on enemmän. Kun ajoissa suunnitellaan, saadaan laadukkaita ja mahtavia tapahtumia aikaiseksi! <Laadukas toiminta takaa tyytyväiset jäsenet. Mitä aikaisemmin tuleva toiminta on tiedossa, sitä paremmin jäsenet lähtevät mukaan.

Toiminnan suunnittelussa kannattaa pitää mielessä, että ”Aina on tehty näin” ei välttämättä toimi. Joskus vaan on aika luopua jostain. Se tekee kipeää, mutta tilalle voidaan saada jotain ihan uutta ja mullistavaa.

Uuden kokeilemisessa ei kannata tällä seudulla heittää kirvestä kaivoon ensimmäisen, eikä vielä toisenkaan kokeilun jälkeen. Vähintään kevät- tai syyskausi kannattaa kokeilla ja sitten pohtia uudelleen, kannattaako kyseistä toimintaa jatkaa.

Jäsenistön voi ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun, jolloin myös jäsenillä on vaikuttamisen mahdollisuus. Plagiointikaan ei tässä tapauksessa johda oikeuteen.

Toiminnallista kesää, syksyä ja ensi vuotta!



Päivi Pohtii: Tieto lisää tuskaa…

2.5.2019

SYTY järjesti yhteistyössä Ykkösakselin Yhdistyslaturi-hankkeen ja Salon kaupungin kanssa palkka.fi-koulutuksen kaupungintalolla. Paikalla oli kivasti yhdistysväkeä. Enemmänkin olisi mahtunut ja kyllä oli tieto niin tärkeää, että useammillekin sen olisi suonut jaettavaksi. Siksi pohdin tällä palstalla asiaa vielä, jotta mahdollisimman moni tästä tiedosta pääsee osalliseksi.

Kyllä tuo palkka.fi-sivu auttaa kovasti yhdistyksiä, kun pitää maksaa niitä palkkoja ja kilometrikorvauksia. Ei tarvitse sitten erikseen tehdä tulorekisteri-ilmoitusta, kun se menee automaattisesti palkka.fi-sivun kautta.

Kulukorvauksille ei oikein olla myötämielisiä, joten niiden maksaminenkin on vähän niin ja näin. Jos yhdistyksessäsi on ollut se tapa, että esimerkiksi puheenjohtaja on saanut kulukorvauksen, olisi jatkossa helpompaa, että yhdistys maksaisi laskua vastaan kilometrikorvauksia. Jos puheenjohtajalle maksetaan jatkossa kulukorvausta, puheenjohtajan olisi fiksuinta kertoa oman veroilmoituksen yhteydessä kuluista, joita työ puheenjohtajana on aiheuttanut. Näin korvaus pysyisi jatkossakin verottomana.

3000 euroon asti voi saada matkakorvauksia verottomana oman auton käytöstä. Julkisilla kulkuvälineillä matkustamisen korvauksissa ei ole ylärajaa.  Toki palkkion eli työkorvauksen voi maksaa myös veronalaisena tulona.

Hommia on siis jatkossa kirjanpidollisesti ehkä vähän enemmän. Onhan tähänkin asti kaikki korvaukset pitänyt ilmoittaa verottajalle, mutta… Nyt on tulorekisterin myötä ilmoitusvelvollisuuden täyttämisen seuraaminen helpompaa.

Onko yhdistyksessäsi tapana palkita hallituksen jäsenet esimerkiksi yhteisellä ruokailulla tai teatterireissulla? Oletko tietoinen, että tämä tapa on veronalaista tuloa saajalleen? Mikäli yhdistys järjestää vaikka joulupäivällisen hallituksen jäsenille kiitokseksi vuoden aikana tehdystä vapaaehtoistyöstä, on hallituksen jäsen saanut hyötyä tehtävästään ja päivällinen on veronalainen etu. Mutta, jos hallitus syö hyvin ravintolassa ja pitää samalla kokouksen, josta pidetään pöytäkirjaa, ei päivällinen ole veronalaista. Silloin se luetaan kokoustarjoiluksi. Kannattaa siis jatkossa pitää pöytäkirjaa kaikista hallituksen syömingeistä!

Sama juttu talkoiden kanssa! Muistathan jatkossa, että talkoolaisille ei voi tarjota ravintolaillallista talkoiden päätteeksi, mutta talkoissa voi tarjota ruokaa.

Sanoisin, että kimuranttia on… Tieto todella lisäsi tuskaa ja näihin säädöksiin kannattaa tutustua esimerkiksi verohallinnon sivuilla. Sieltä löytyy ohjeet joka tilanteeseen ja jos ei löydy, soittaa voi aina!

Katso tallenne palkka.fi koulutuksesta tästä



Päivi Pohtii: Kehittääkö kehittämispäivä yhdistyksen toimintaa?

20.3.2019

Paljon puhutaan kehittämisestä. Yhdistyksilläkin alkaa olla kehittämispäiviä. Joko sinun yhdistyksesi on pitänyt kehittämispäivän? Pitääkö yhdistys niitä säännöllisesti?

Aika ajoin on hyvä pysähtyä miettimään, miksi yhdistys on olemassa. Mikä on sen tehtävä ja tarkoitus? Ei näitä asioita tule miettineeksi yhdistyksen hallituksen kokouksessa. Niissä aika kuluu juoksevien asioiden hoidossa ja tulevien tapahtumien suunnittelussa.

Kehittämispäivä on hyvä pitää kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Sen aikana voidaan miettiä milloin mitäkin perusteellisempaa asiaa. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on hyvä kirkastaa hallituksen jäsenille. Kehittämispäivän aiheena voi olla esimerkiksi juuri se, miksi yhdistys on olemassa, mikä on sen tarkoitus ja miten yhdistys toimii tarkoituksensa edistämiseksi.

Kehittämispäivän ei tarvitse kestää koko päivää, se voi kestää vaikka muutaman tunnin. Koko hallitukselle tekee hyvää, jos kehittämispäivä pidetään jossain muualla kuin siellä, missä hallituksen kokoukset yleensä pidetään. Kehittämispäivään voi liittää yhteisen ruokailun, joka toimisi esimerkiksi hallituksen kiitoksena tehdystä työstä. Hyvä olisi kokoontua välillä ihan muissa merkeissä kuin hallituksen kokoukseen.

Mikäli yhdistyksesi hallitus haluaa pitää kehittämispäivän, mutta kaipaatte ideoita tai apuja päivän järjestämiseen, ole yhteydessä SYTYyn ja Päiviin siellä. Pohditaan yhdessä, minkälainen kehittämispäivä olisi juuri teidän yhdistyksellenne hyväksi.



Päivi Pohtii: Uutta ja ihmeellistä, ajankohtaista ja tärkeää

11.3.2019

Olisiko sinulle tai yhdistyksellesi hyötyä, jos Päivi pohtii-palsta kirjoittaisi ajankohtaisista asioista? Mikä yhdistyksiä kiinnostaa? Minkälaisia toiveita yhdistyksillä on? Tällä palstalla pohditaan milloin mitäkin yhdistysmaailmaan liittyvää. Kerro asioista, joita sinä toivoisit palstalla käsiteltävän! Laita sähköpostia osoitteeseen paivi@salonsyty.fi tai pirauta luuriin 044 765 3822.

Takaan, että tällä palstalla ei ole yhtään linkkiä, olen ne jo puolestasi käynyt läpi ja referoin palstallani.

Palsta ilmestyy säännöllisen epäsäännöllisesti: aina, kun on jotain yhdistysasiaa mielessä.

Juuri tällä hetkellä on ajankohtaista hakea kohde- ja yleisavustusta Salon kaupungilta. Sitä voivat hakea salolaiset yhdistykset tai muut toimijat, joiden säännöllinen toiminta tapahtuu Salossa. Hakuaika päättyy perjantaina 29.3.2019 klo 12. Hakemuksia saa Salon kaupungin kotisivuilta tai kaupungintalon infosta.

Ota yhteyttä, jos kaipaat apua hakemuksen täyttämisessä!