Sytyke – loppuraportti

 

SYTTYIHÄN SE

SYTYKE-hanke 1.9.2005 – 31.8.2007

LOPPURAPORTTI

Eija-Riitta Hilska

ALKUSANAT

Sytyke-hankkeen tarkoituksena oli käynnistää uutta toimintaa salonseutulaisten potilas- ja vammaisyhdistysten toimintakentässä. Projektisihteerinä olen iloinen, että olen saanut olla mukana uuden toiminnan ja uusien toimintatapojen kehittämisessä. Työ on ollut erittäin mielenkiintoista ja haastavaa ja sitä on ollut ilo tehdä.

Olen tutustunut kahden vuoden aikana moniin yhdistyksiin ja niiden ”työmyyriin” eli aina ahkerasti ahertaviin vapaaehtoistoimijoihin. Moni on mukana monessa ja kun muistetaan, että jokaisella on omat vaivansa ja kremppansa, niin ei voi kuin hattua nostaa heille. Välillä on kyllä tullut mieleen, että voi kun se joukko vaikka vain kaksinkertaistuisi ja silti kaikille riittäisi yltä kyllin tekemistä.

Yhteistyö monien erilaisten tahojen kanssa on tutustuttanut minut, ei salonseutulaisen, ennakkoluulottomasti ja vastaanottavaisesti sekä innostuneesti uuteen suhtautuviin ihmisiin ja toimijatahoihin. Salon SYTYn toiminta on herättänyt mielenkiintoa ja innostusta yhteiseen toimintaan ja sitä kautta on syntynyt monta mukavaa juttua. On ollut ihanaa olla mukana yhdessä toteutetuissa tapahtumissa ja toimissa.

Ohjausryhmä ja yhdistyksen hallitus ovat koko hankkeen ajan seuranneet, tukeneet ja ohjanneet. Siitä heille suuri kiitos. Erityinen kiitos myös rahastonhoitaja Ritvalle, jonka hallitus on esimiehekseni nimennyt. Hän on jaksanut miettiä kanssani kerta toisensa jälkeen hankkeen asioita, tukea ja kannustaa, omaa aikaansa säästelemättä. Lämmin kiitos myös jäsenyhdistyksille ja lukuisille yhteistyökumppaneille, te olette olleet projektin onnistumisen avain!

Loppuraportin tekeminen ei ole sujunut aivan suunnitelmien mukaan ja suunnitellussa aikataulussa, mutta olen lohduttautunut ajatuksella ”hitaasti, mutta varmasti” ja niinhän siinä lopulta kävi, että valmistuihan tämä kuitenkin, vaikkakin muutaman kuukauden viiveellä..

Tämän kahden vuoden projektin aikana on kertynyt paljon eväitä reppuun tulevia haasteita varten, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Eija-Riitta Hilska


1. TAUSTAA

8.1.2004 on pidetty perustava kokous, jossa paikalla on ollut 20 henkilöä 13 eri potilas- ja vammaisyhdistyksestä ja jonka toimesta perustettiin Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY. Virallisen perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet Salon Seudun Invalidit ry, Salon Seudun Psoriasisyhdistys ry ja Salon seudun Reumayhdistys ry.

Jo tätä ennen, marraskuussa 2003, on yhdistysväki kokoontunut keskustelemaan yhteistyöyhdistyksen tarpeellisuudesta alueella. Silloin on jo todettu, että lähes kaikki yhdistykset toimivat seudullisesti ja näin ollen toiminta-alue on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sama kaikilla. Ennen kaikkea yhteinen edunvalvonta koettiin tarpeelliseksi, koska aikaisemmin yhdistykset olivat tehneet sitä jokainen omalla tavallaan ja omilla resursseillaan. Ainakin osalla yhdistyksistä oli se kokemus, ettei yksin tehdyllä edunvalvontatyöllä ollut toivottua vaikutusta. Vuoden 2004 lopussa jäsenyhdistyksiä oli 11.

Jo yhdistyksen suunnitteluvaiheesta asti Salon kaupungin perusturvajohtaja on ollut aktiivisesti mukana kannustamassa yhdistyksen perustamista sekä sen jälkeen vahvana tukena ja yhteistyökumppanina yhdistyksen toiminnassa.

Vasta perustettu yhdistys päätti jo heti ensimmäisenä keväänä jättää Raha-automaattiyhdistykselle anomuksen neljävuotisen Sytyke-hankkeen rahoituksesta. Saman vuoden joulukuussa koettiin iloinen yllätys, kun RAY oli esittämässä hankkeelle rahoitusta kahdeksi vuodeksi. Alkuinnostuksen vähän hälvettyä tuli myös pieni pettymyksen tunne; miksi vain kahdelle vuodelle, se on liian lyhyt aika.

Hankkeen suunnitelmat rukattiin uuteen uskoon niin, että ne olivat realistiset kahden vuoden toteutukselle. Kevään 2005 aikana yhdistys solmi työsopimuksen projektisihteerin kanssa, sekä hankki toimisto- ja kokoontumistilan solmimalla vuokrasopimuksen Salon Seudun Työkeskus Oy:n kanssa. Yhdistyksen käyttöön tuli Kolmituote Oy:n tiloista kaksi hyvin pientä toimistohuonetta sekä ruokasali kokoontumistilana käytettäväksi arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin. Näin oli luotu puitteet sille, että varsinainen hanke päästiin aloittamaan 1.9.2005, jolloin projektisihteeri aloitti työn.

 


2. SEURANTA

Hankkeen toteutumista seuraamaan ja ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat perusturvajohtaja Paavo Varis, lehtori Helena Ahonen, osastonhoitaja Pirjo Parviainen, toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Lindholm sekä SYTY ry:stä Eila Pethman, Ritva Jokinen, Jouko Laxell ja sihteerinä Eija-Riitta Hilska.

Ohjausryhmä on kokoontunut tarpeen mukaan yhden tai kaksi kertaa aina kevät- ja syyskauden aikana. Ensimmäisen vuoden jälkeen tehtiin väliraportti, jonka tarkoituksena oli koota yhteen ensimmäisen vuoden toiminta sekä katsoa, miten hankkeelle asetetut tavoitteet ovat tänä aikana lähteneet toteutumaan.

Hankkeen loppupuolella, alkukesän 2007 aikana, on tehty kysely sekä yhdistyksille että yhteistyötahoille.

Yhdistyskysely suunnattiin jäsenyhdistysten yhdyshenkilöille sekä yhdistysten ilmoittamille sähköpostilistalla oleville edustajille ja kyselyn tarkoituksena oli, että vastaajat voivat arvioida hankkeen onnistumista. Vastauksia saatiin 24 kappaletta.

Yhteistyötahoille tehdyssä kyselyssä pyydettiin arvioimaan yhteistyön onnistumista sekä sen vaikutuksia vastaajan omaan työhön sekä ko. tahon toimintaan. Vastauksia tuli 13 kappaletta. Yhdistyksen hallitus on myös seurannut hankkeen etenemistä ja onnistumista sekä talouden toteutumista aktiivisesti koko ajan.

 


3. SYTYKE-HANKE

RAY myönsi yhdistykselle projektirahoitusta vuosille 2005 ja 2006. Koska varsinainen työ aloitettiin vasta 1.9.2005 alkaen ja hanketta päätettiin toteuttaa 24 kk eli kaksi vuotta, tuli päättymisajankohdaksi 31.8.2007. Tämä aikataulu mahdollistui, koska RAY:n myöntämää tukea voidaan siirtää seuraavalle kalenterivuodelle.

Sytyke-hankkeen 2005 keväällä tehdyssä tarkistetussa toimintasuunnitelmassa tarkoitus ja tavoitteet määritellään seuraavasti:

  • Hankkeen tarkoitus
    Sytyke-hankkeen tarkoituksena on selkiyttää ja kiinteyttää Salon seudulla toimivaa potilas- ja vammaisyhdistystoimintaa sekä tukea yhdistyksissä aktiivisesti toimivia vapaaehtoistoimijoita ja heidän jaksamistaan.Hankkeen myötä yhdistyksille saadaan yhteinen tukipiste, jossa yhdistykset voivat järjestää omia tilaisuuksiaan ja jossa on palkattu työntekijä kehittämässä ja koordinoimassa yhdistysten yhteisiä tilaisuuksia ja koulutuksia. Toimintaa voidaan hajauttaa entistä lähemmäs yhdistysten jäseniä seutukunnan eri alueille ja näin saada uusia jäseniä toimintaan mukaan.Yhdistysten jäsenillä on paljon sellaista tietoa, taitoa ja osaamista, jonka jakaminen esim. koulutusten kautta tukee monin tavoin toisten jaksamista vapaaehtoistoiminnassa. Niiden voimavarojen kartoittaminen ja suunnitelmallinen jakaminen on yksi hankkeen ja siihen palkattavan työntekijän tärkeistä tehtävistä.

    Yhteisen, aktiivisen ja keskitetyn edunvalvonnan avulla voidaan vaikuttaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden tarvitsemien hoidon ja palveluiden laatuun, määrään ja saatavuuteen sekä yhteiskunnalliseen tasavertaisuuteen.

    Sytyke-hankkeen avulla seutukunnalla toimivien potilas- ja vammaisyhdistysten, kuntien, eri viranomaisten ja oppilaitosten yhteistyötä saadaan tiivistettyä ja luotua uudenlaisia yhteistyön toimintamalleja ja -tapoja.

  • Hankkeen tavoitteet
    • Saada Salon seudulle toimiva ja yhteistyöhakuinen potilas- ja vammaisyhdistyskenttä
    • Lisätä ja kiinteyttää yhdistysten yhteistyötä, poistaa päällekkäistä toimintaa ja lisätä yhteistapahtumia
    • Tukea yhdistysten toimintaedellytyksiä ja niissä toimivia vapaaehtoistoimijoita
    • Luoda uusi toimintakulttuuri yhdistysten, kuntien, viranomaisten ja oppilaitosten välille
    • Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi
      • Järjestetään yhteistilaisuuksia, joissa eri vammais- ja sairausryhmien ihmiset kohtaavat toisiaan ja keskinäinen ymmärtämys ja yhteistyöhakuisuus lisääntyvät
      • Järjestetään yhdistysten toimintaa tukevaa koulutusta ja tiedotusta
      • Tuetaan yhdistyksissä toimivia vapaaehtoisia koulutuksen ja virkistyksen avulla
      • Hajautetaan toimintaa eripuolille seutukuntaa
      • Keskitetään tiedotusta ja edunvalvontaa.
      • Luodaan pitkäjänteistä yhteistyötä alan oppilaitosten, ammattilaisten ja kuntien kanssa

 


4. MITÄ ON TEHTY

Konkreettinen toiminta käynnistettiin nopeasti syksyllä 2005.

Projektisihteeri tutustui jäsenyhdistysten toimintaan ja kertoi aloitetusta hankkeesta käymällä yhdistysten tilaisuuksissa tai tapaamalla yhdistysten edustajia. Samalla oli oiva mahdollisuus saada tietoja yhdistysten toiveista Sytyke-hankkeen suhteen. Yhdistysten aktiivisuus ja halukkuus yhdistyskäynteihin ja tapaamisiin oli vaihtelevaa, osa otti heti itse yhteyttä sopiakseen yhteisestä ajasta ja toisiin taas projektisihteeri oli yhteydessä. Muutaman yhdistyksen taholta ei tapaamista tunnuttu pidettävän tarpeellisena.

Toimiston yhteydessä oleva Kolmituote Oy:n ruokasali on ollut yhdistysten käytettävissä kokoontumistilana arkisin ja viikonloppuisin. Tilan käyttö on koko ajan lisääntynyt ja muutamien yhdistysten osalta se on oleellisesti helpottanut kokouspaikan järjestymistä. Vakituisesti tiloissa on kokoontunut kuusi yhdistystä tai kerhoa ja sen lisäksi on ollut useita vuosi- ja hallituksenkokouksia sekä muita kertaluontoisempia kokoontumisia. Yhdistykset ovat näissä tiloissa järjestäneet myös luentotilaisuuksia, avointen ovien päiviä ym. Toimistotiloja on käytetty myös yhdistysten asiakaspalvelu- ja neuvontatilanteissa.

Vuonna 2007 yhdistysten toimintojen kirjoa ja laajuutta on kartoitettu muuntamalla vuoden 2006 toimintakertomusten pohjalta toiminnat numeraaliseen muotoon. Vaikka yhdistysten toiminta tiedettiin vilkkaaksi, niin niiden lukumääräinen runsaus yllätti kuitenkin. Kaikki yhdistykset toimittivat toimintakertomuksensa projektisihteerille, joten osallistuminen oli 100 prosenttista.


4.1. Yhteistoiminta

Yhdistysväen tutustuminen toinen toisiinsa on ollut ilman muuta tärkein pohja yhteistyölle ja tutustumista tapahtuu tietysti kaikissa erilaisissa tilaisuuksissa, joissa on mukana eri yhdistysten ihmisiä. Pelkkä ihmisten tunteminen ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan sen lisäksi on tarvittu tietoa toisten yhdistysten toiminnasta. Myös erilaisten sairauksien ja vammojen tuomiin vaivoihin ja toiminnan rajoitteihin tutustuminen on ollut yhteistyön kannalta tärkeää. Monelle on ollut tärkeää huomata, että toisen vajavuus tai toiminnan rajoite on toisen vahvuus ja näin on voitu tukea ja auttaa toinen toistaan. Hyvä esimerkki tästä on kun kaksi herraa osallistui miesten kävelytapahtuma Kohtuuden Kolmoseen, heistä toinen on sokea ja toinen huonokuuloinen. Yhdessä he kiersivät koko lenkin ja hauskaa oli kuulemma ollut!

Yhdistysten välillä on syntynyt hyvin konkreettista yhteistyötä.

Parkinson-, aivohalvaus- ja MS-kerho järjestivät ensin yhteisen virkistyspäivän ja kun se meni hyvin, aloittivat he myös yhteiset kuukausittaiset kokoontumiset omien varsinaisten kerhokokoontumisten lisäksi. Heitä yhdistää sairauksien neurologinen tausta ja se on hyvä pohja yhteistyölle.

Invalidit, osteoporoosi-, psoriasis- ja reumayhdistys puolestaan järjestivät yhdessä erittäin laadukkaan ja onnistuneen luentotilaisuuden kivun hoidosta. Yhdessä he pystyivät satsaamaan hyvään luennoitsijaan sekä monipuoliseen ja runsaaseen tiedotukseen, joka sitten tuotti tuloksena noin kaksi ja puolisataa kuulijaa.

Yhdistykset ovat myös jonkin verran tiedottaneet järjestämistään retkistä ja matkoista projektisihteerin kautta toinen toisilleen ja näin on saatu täytettä mahdollisesti muuten tyhjäksi jääville paikoille. Onpa jonkun retken koko toteutuminenkin ollut kiinni siitä, että lähtijöitä löytyi myös muista yhdistyksistä.

Viimeisin ja ehkä laajin yhteistyön ponnistus oli keväällä 2007, kun yhdistykset järjestelivät syksyksi yhteisiä vesijumppavuoroja. Monessa yhdistyksessä lähtijöitä on sen verran vähän, ettei omaa ryhmää kannata perustaa, mutta yhdessä jonkun kanssa se onnistuu. Tähän yhteistyöhön lähti mukaan monta sellaista yhdistystä, jolla ei aikaisemmin ole ollut säännöllistä liikuntatoimintaa. Näin on saatu myös mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä kallisarvoinen terapia-allasaika ja niukka ohjaajaresurssi.

 


4.2. Koulutus

Koulutustilaisuuksien järjestäminen aloitettiin jo lokakuussa 2005, jolloin koko päivä paneuduttiin Helsingistä tulleen asiantuntijan opastuksella yhdistystoiminnan ja edunvalvonnan viidakkoon. Kouluttajan kokoama aineisto oli todellinen tietopaketti ja se toimitettiin kaikkiin jäsenyhdistyksiin. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä.

Tiedotus on aina ajankohtainen aihe yhdistystoiminnassa ja siitä toivottiin myös koulutusta. Tiedotus ja sen merkitys yhdistystoiminnassa – koulutuksessa paneuduttiin sekä ulkoisen että yhdistyksen sisäisen tiedottamisen merkitykseen sekä tiedotuksen eri keinoihin. Koulutukseen osallistui 13 henkilöä.

Koulutusta järjestettiin myös arki-iltoina ns. tietoiskuina eri aiheista. Tarkoituksena oli, että yhdistyksestä tulee muutama henkilö hakemaan tiedon ja vie sen sitten eteenpäin omassa yhdistyksessä esim. jäsentapaamisissa. Tietoiskujen aiheina oli sosiaali- ja potilasasiamiesten toiminta, kotitalousvähennys, palvelusetelin käyttö, tilapäisen elintarvikemyynnin säädökset sekä arpajaisten ja rahankeruun säädökset ja luvat. Aiheista oli puhumassa paikallisten virastojen asiantuntijat. Tietoiskuihin osallistui lähes 100 henkilöä.

Monissa yhdistyksissä kaivattiin ideoita uusiksi myyjäistuotteiksi tai erilaisten askarteluiltojen aiheiksi ja tämä huomioitiin myös koulutustarjonnassa. Kolmena iltana on saatu asiantuntijoiden johdolla uusia ideoita ja neuvoja sekä voitu tutustua uusiin materiaaleihin ja tekniikoihin katsellen, kuunnellen ja kokeillen. Iltojen tuotoksena syntyi suuri määrä upeita kortteja, joulukoristeita sekä kransseja ja koristeita luonnonmateriaaleista. Ahkeria käsipareja oli 29.

 


4.3. Virkistys

Yhdistysten aktiivitoimijoille on vuosittain järjestetty leppoisia ja kiireettömiä virkistyspäiviä yhdessäolon, hyvän ruuan, musiikin, saunan, uinnin ja seurustelun merkeissä. Tarkoituksena on ollut antaa varsinkin niille yhdistysten toimijoille, jotka yleensä huolehtivat yhdistyksissään muiden hyvinvoinnista, mahdollisuus itse tulla valmiin pöydän ääreen. Enimmillään osallistujia on ollut viitisenkymmentä.

Joulun alla vuonna 2006 järjestettiin glögi-ilta, johon kutsuttiin jäsenyhdistysten hallitusten jäsenet sekä yhteistyökumppanit. Ilta oli tunnelmaltaan lämminhenkinen ja sai osallistujilta hyvää palautetta, joten näistä illoista päätettiin tehdä traditio.

Virkistystä ja iloista mieltä ovat antaneet myös mahdollisuus osallistua liikuntatapahtumiin Salon Seiskaan ja Kohtuuden Kolmoseen.

Kulttuurista on nautittu Jaso Big Bandin konsertin merkeissä Kulttuuritalo KIVAssa. Lähes salin täysi kuulijajoukko sai nauttia korkeatasoisesta viihdyttävästä musiikista.

Erilaisissa koulutuksissa ja muissa vapaaehtoistoimijoiden tapaamisissa pyrittiin tuomaan osallistujille virkistystä ja hyvää mieltä esim. hyvällä tarjoilulla tai muulla pienellä hemmottelulla.

Glögi-illan tunnelmissa Katja Taimela, Ilmo Arosilta ja Marjo Aaltonen


4.4. Toiminnan hajautus

Pääsääntöisesti yhdistysten toiminta on keskittynyt Saloon, vaikka jäsenistö onkin koko seutukunnalta. Osalla jäsenistöstä on hankalaa osallistua yhdistystensä toimintaan esim. kulkuyhteyksien vuoksi. Toisaalta taas yksittäisillä yhdistyksillä on pienissä kunnissa niin vähän jäseniä, ettei kerhoja tai vastaavia voi perustaa. Yhteistyöllä tätäkin tilannetta voidaan helpottaa.

Perniössä on aloittanut toimintansa kaikille vammaisille ja pitkäaikaissairaille suunnattu Sytyke-kerho. Kerho mahdollistaa perniöläisten ja lähistön vammaisten ja pitkäaikaissairaiden mahdollisuuden tavata toisiaan, saada vertaistukea ja virkistystä. Osallistujia on ollut 8-22/kerta. Kerhon toimintaa toteutetaan yhteistyössä Perniön seurakunnan kanssa.

Myös Kuusjoelle oli tarkoitus perustaa vastaava kerho, mutta yhteistyökumppanin ja vetäjän puute kariutti ainakin toistaiseksi suunnitelman.

 


4.5. Edunvalvonta ja tiedotus

Edunvalvonnan kenttä on hyvin laaja ja moninainen koostuen hyvinkin pienistä yksittäisistä asioista laajoihin kokonaisuuksiin.

Työnä se on paljolti asioiden seuraamista ja tarkkailua sekä tiedon etsintää ja päivittäistä seuraamista, mitä alueellisesti ja valtakunnallisesti tapahtuu. Tämä osa edunvalvonnasta ei näy ulospäin kovinkaan konkreettisesti.

Konkreettisempaa edunvalvontaa puolestaan ovat olleet mm. Salon perusturvalautakunnalle tehty aloite Salon seudun vammaispoliittisen ohjelman laatimiseksi sekä kansalaisaloite Salon kaupungille nykyisen kaupungintalon saamiseksi potilas- ja vammaisyhdistysten järjestötaloksi uuden kaupungintalon aikanaan valmistuttua.

Kansanedustaja Laxellin pyynnöstä otimme kantaa vammaispoliittiseen selontekoon sen valmisteluvaiheessa ja yhdistysten edustajilla oli mahdollisuus osallistua eduskuntavierailuun, jossa olimme kuulemassa edellä mainitun selonteon palautekeskustelua.

Projektisihteeri kutsuttiin syksyllä 2005 kuultavaksi Salon seudun Kehittämiskeskuksen sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennetyöryhmän kokoukseen.

Kuntarakenneselvityksen seuraaminen sekä kuulemis-, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin osallistuminen oli vasta alkua laajalle, pitkäkestoiselle ja vaativalle lähivuosien edunvalvonnalle. Yhteydenotto selvitysmies Arto Koskeen oli edesauttamassa sitä, että 6.2.2007 Salossa järjestettiin myös yhdistysten kuulemistilaisuus. Aikaisemmin sellaisia ei ole selvitysmiehen toimesta järjestetty. Selvitysmiehelle jätettiin potilas- ja vammaisyhdistysten kannanotto liittyen kuntauudistukseen.

Projektisihteeri valittiin jäseneksi Länsi-Suomen lääninhallituksen vammaisverkoston vaikuttajat työryhmään.

Projektisihteeri on myös osallistunut useisiin lääninhallituksen, eri yhdistysten ja liittojen sekä sosiaali- ja terveysministeriön järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin, jotka ovat olleet edunvalvonnan kannalta merkittäviä.

Edunvalvonnan kannalta on ollut myös merkittävää se, että SYTYn ja jäsenyhdistysten asiantuntemusta on haluttu hyödyntää erilaisten asioiden yhteydessä. Mm. liikuntatoimi halusi kuulla kommentteja uimahallin laajennuksen ja remontin onnistumisesta ja mahdollisista parantamistarpeista järjestämällä tutustumiskäynnin valmistumisvaiheessa sekä yhdistysväelle koekäyttöillan ennen varsinaista hallin yleisölle avautumista. Uimahallin henkilökunnalle järjestettiin myös heidän pyynnöstään koulutus mahdollisesti eteen tulevista ongelmista, kun hallin käyttäjinä ovat vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt.

Tiedotuksessa on käytetty hyväksi niin sanomalehtiä, radiota kuin televisiotakin. Kahden vuoden aikana Salon SYTYstä on ollut juttuja kaikissa alueella ilmestyvissä sanomalehdissä, osassa useampaankin kertaan. Myös paikallisradiossa on saatu äänemme kuuluville.


Kohtuuden Kolmosen lähtölupaa odotellaan

YLE 1:n uutistoimitus teki jutun liikuntarajoitteisten miesten osallistumisesta Kohtuuden Kolmoseen. Siinä haastateltiin yhdistysten edustajia sekä projektisihteeriä. Ohjelma esitettiin valtakunnan uutislähetyksessä.

Yhdistyksellä on omat kotisivut osoitteessa www.salonsyty.fi, jossa on tiedotettu ajankohtaisista asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Sivuilta löytyy myös runsaasti tietoa sekä linkkejä moniin sellaisiin paikkoihin, joista löytyy vammaisuuteen ja pitkäaikaissairauteen liittyvää tarpeellista ja ajankohtaista tietoa. Sivuilta löytyy myös yhdistystoimintaa tukevaa tietoa tai linkkejä niihin.

Yhdistyksen esitteitä on jaettu ahkerasti mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin. Salo-päivien toritapahtumaan on osallistuttu kaksi kertaa ja Lasten Laulukaupunki messuilla on oltu mukana kerran. Myös eri yhteistyökumppaneiden kautta on levinnyt tietoa toiminnasta ja Sytyke-hankkeesta.

Yhdistyksen toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista on tiedotettu yhdistyksiin neljä kertaa vuodessa lähetetyillä jäsenkirjeillä sekä sähköpostitse. Joka yhdistyksellä on vähintään yksi, mutta pääsääntöisesti useita, henkilöitä sähköpostilistalla ja heille menee postia aina, kun jotain tiedotettavaa on. Tarkoituksena on, että he puolestaan laittavat tietoa eteenpäin omissa yhdistyksissään.

 


4.6. Muuta

Yhdistysten käytettävissä on ollut pieni toimistotila tietokoneineen ja nettiyhteyksineen, mutta sen käyttö on ollut vähäistä.

Yhdistyksen toimistoon on vuoden 2007 alussa hankittu leasing-sopimuksella monitoiminen kopiokone/tulostin, jolla saa myös värikopioita aina A3 kokoon asti. Tällä hankinnalla on tarkoitus tukea jäsenyhdistysten tiedotusta. Jäsenkirjeiden, tiedotteiden, esitteiden ym. kopiointi on yhdistyksille hyvin edullista, koska SYTY maksaa varsinaisen leasing-maksun ja yhdistysten maksettavaksi jää vain pelkät kopiointi- ja paperikulut. Tämä palvelu on todettu monessa yhdistyksessä tarpeelliseksi ja se on otettu hyvin vastaan. Jonkin verran kuluja on katettu myös muiden kuin jäsenyhdistysten kopioinneilla. Hinta on heille hieman korkeampi kuin jäsenille.

Yhdistyksen kokoontumistilojen käyttö lähti ensin liikkeelle varovasti, mutta vilkastui kuitenkin jo vuoden 2006 kevätkauden aikana. Varsinkin vuoden 2007 alkupuolella käyttöä oli runsaasti. Yhteensä käyttökertoja oli 129. Osa yhdistyksistä vakiinnutti kokoontumisensa SYTYn tiloihin. Kokoontumistilojen käyttöä on rajoittanut jonkin verran se, etteivät ne ole olleet käytettävissä päivällä.

 


5. YHTEISTYÖ

Yhteistyö erilaisten tahojen kanssa käynnistyi melkeinpä odotettuakin vilkkaampana. Projektisihteerin työajasta hyvin suuri osa on kulunut erilaisissa yhteistyökuvioissa. Osa yhteistyöstä käynnistyi kuin huomaamatta, oli oikeat ihmiset oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Osa yhteistyöstä taas käynnistyi varsin tarkoituksellisesti. Mietittiin yhteistuumin mitä voidaan tai on järkevää tehdä yhdessä.

Salon kaupungin osalta runsainta ja hedelmällisintä yhteistyö on projektin aikana ollut perusturvan ja liikuntatoimen kanssa. Toki yhteistyötä on tehty muidenkin hallintokuntien kanssa, mutta ei niin runsaassa määrin.

Perusturvan kanssa yhdistyksellä on ollut hyvää yhteistyötä jo aivan perustamisesta asti ja se jatkui myös projektin aikana laajentuen ja monipuolistuen entisestään. Runsaampi yhteistyö liikuntatoimen kanssa taas lähti liikkeelle projektin aikana uimahallin laajennukseen ja peruskorjaukseen liittyvien asioiden tiimoilta. Yhteistyö tiivistyi hyvin nopeassa tahdissa vastavuoroiseksi toiminnaksi, jossa molemmat ovat olleet antajia ja saajia. Aktiivinen yhteistyö varsinkin erityisliikunnan osalta tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessakin.

Terveydenhuollon kanssa yhteistyö ei ole ehkä niin laajalla pohjalla mitä se parhaimmillaan voisi olla. Haasteita tulevaisuutta ajatellen jäi edelleen. Toisaalta varsin merkittäviä asioita on kuitenkin tapahtunut, mm. avohuollon kanssa on syntynyt jatkuvampaa yhteistoimintaa. Yhdistysten edustajia on vieraillut avohuollon työntekijöiden kokouksissa kertomassa yhdistyksen toiminnasta sekä viimeisiä kuulumisia omaan sairausryhmään liittyen. Vierailuista saatiin hyvää palautetta ja niitä jatketaan edelleen. Vastaavasti taas avohuollossa työssäoppimisjaksolla oleville opiskelijoille jaksoon sisältyy tutustuminen yhdistysmaailmaan eli osastonhoitajan toimesta he ovat käyneet SYTYssä saamassa tietoa paikallisesta yhdistystoiminnasta. Opiskelijat ovat kokeneet tämän hyvänä käytäntönä ja meidän etumme on ollut tietysti se, että työelämässä heillä on hieman paremmat valmiudet opastaa asiakkaitaan ja potilaitaan vertaistukitoiminnan sekä yhdistysten toimintojen ja palvelujen pariin.

Paikallisten oppilaitosten, Salon seudun ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun, kanssa on myös ollut yhteistyötä. Ammattiopistosta oli datanomiopiskelija kuuden viikon työssäoppimisjaksolla toimistossa. Saman oppilaitoksen lähihoitajaopiskelijoille projektisihteeri on käynyt kertomassa yhdistyskentän toiminnasta. Opiskelijat ovat myös osallistuneet avustajina liikuntatapahtumaan. Ammattikorkeakoulun osalta varsinainen yhteistyö käynnistyi vasta aivan hankkeen loppumetreillä liikuntatapahtuman järjestelyjen yhteydessä. Molempien oppilaitosten opettajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita ja innostuneita erilaisesta yhteistyöstä.

Iso, näyttävä ja erittäin onnistunut erityisliikunnan tapahtuma toteutettiin monien tahojen, mm. liikuntatoimi, monien järjestöjen aluesihteerit, paikallisia yhdistyksiä, oppilaitokset ja SYTY, yhteisin ponnistuksin. Päivä keräsi Salohalliin kolme ja puolisataa kaiken ikäistä liikkujaa. Yhteistyö vastaavien tapahtumien merkeissä jatkuu tulevaisuudessakin.

Paikallisista yhdistyksistä eniten yhteistyötä on ollut SALVAn, Salon seudun Omaiset ja Läheiset ry:n sekä Omaiset mielenterveystyön tukena Salon seudun yhdistys ry:n kanssa. Yhteistyössä on mm. järjestetty erilaisia tapahtumia, koulutusta, projektisihteeri on ollut yhden projektin ohjausryhmän jäsen, osallistuttu toinen toisten koulutuksiin ja seminaareihin sekä tiedotettu toistemme tapahtumista eteenpäin omille jäsenille.

Myös muiden paikallisten yhdistysten kanssa on ollut yhteisiä tapaamisia eri asioiden tiimoilta sekä tehty erilaista yhteistyötä.

Salon Seiskan esteetönreitti kiersi Salonjoen rantaa

Salossa järjestettävät liikuntatapahtumat, naisten Salon Seiska ja miesten Kohtuuden Kolmonen, ovat myös tuoneet mahdollisuuden yhteistyöhön. Molempien tapahtumien järjestäjät suhtautuivat myönteisesti ehdotukseen järjestää tapahtumiin myös esteetön, lyhyempi kävelyreitti. Jo kahtena vuonna kummassakin tapahtumassa oli sytyläisiä osanottajia ja molempina vuosina sekä osanottajat että järjestäjät olivat tyytyväisiä.

Esteetön reitti on antanut mahdollisuuden osallistua niin naisten kuin miestenkin tapahtumaan tasavertaisena muiden kanssa, naisena ja miehenä, heille suunnattuun tapahtumaan.

 


6. PALAUTE

Yhdistysten yhdyshenkilöille sekä ns. sähköpostilistalla oleville henkilöille tehtiin kysely, jossa heidän piti arvioida miten kukin hankkeen tavoite on toteutunut ja miten se on vaikuttanut vastaajan ja yhdistyksen toimintaan sekä mitä he toivovat tulevaisuudessa tehtävän.

Myös yhteistyökumppaneille lähetettiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan yhteistyön onnistumista sekä sen vaikuttavuutta omaan työhön ja yhteistyötahon toimintaan ja toiveita yhteistyöstä jatkossa.

Ohjausryhmäläisten palautteet ovat joko yhdistysten tai yhteistyökumppaneiden palautteissa riippuen kumpaa tahoa he edustivat.

  • 6.1. YHDISTYSTEN PALAUTE
    Yhdistysväen palaute oli osin hyvinkin kriittistä. Toisaalta taas osan palaute oli erittäin positiivista. Palautteista oli havaittavissa jonkin verran sitä, että mitä vähemmän vastaaja oli osallistunut toimintaan, niin sitä kriittisempää oli palaute. Runsaamman osallistumisen kautta Sytyn toiminta on tullut tutummaksi. Palautteeseen on varmasti myös vaikuttanut se, kuinka kauan yhdistys on ollut SYTYn jäsenenä eli paljonko tietoa toiminnasta on ollut.Yhdistysten edustajia pyydettiin arvioimaan kutakin Sytyke-hankkeelle asetetun tavoitteen onnistumista numeraalisesti sekä sen vaikutuksia omaan toimintaan ja yhdistyksen toimintaan sanallisesti.Kysely lähetettiin yhteensä 38 henkilölle joko sähköpostitse tai kirjeenä. Muutamat vastaanottajat olivat laittaneet kyselyä edelleen joillekin yhdistystensä toimijoille, joten aivan tarkkaa tietoa siitä ei ole, kuinka monelle vastaajalle kysely lopulta päätyi. Vastauksia tuli 24 kappaletta.

    Seuraavana numeraalisten vastausten keskiarvot sekä suorat lainaukset sanallisista palautteista. Vastauksista on poistettu vain sellaiset osat, joista vastaaja on ollut tunnistettavissa tai vastauksessa on ollut esim. yhteystietoja.

    1. Saada Salon seudulle toimiva ja yhteistyöhakuinen potilas- ja vammaisyhdistyskenttä1.1. Kuinka hyvin tavoite on mielestäsi toteutunut? KA 3.471.2. Miten tavoitteen toteutuminen tai toteutumattomuus näkyy oman yhdistyksesi toiminnassa?
      • kerhon aktiiveille järjestynyt yhteiskoulutusta ja yhteistoimintaa muiden alueen ko. yhdistysten kanssa
      • on yhdistänyt eri järjestöjä, tietää ettei ole yksin
      • huonosti, puheenjohtajamme Sytyn hallituksessa
      • vasta infoa saatu
      • Lisännyt yhdistyksen toimintoja ja kaikkea ei ole tarvinnut järjestää oman yhdistyksen voimin yksin.
        Lisännyt edunvalvontaa suhteessa kuntiin ja terveyden huoltoon
      • Olemme mukana toiminnassa
      • Toiminta on lähtenyt mielestäni hyvin alkuun eli tämänkaltaista toimintaa tarvitaan.
      • tavoitteita ei yhdistyksessä ole asetettu, vaan liityttäessä päätettiin katsoa, mitä tulemaan pitää
      • Järjestettyjä koulutuksia voi hyödyntää, kaikkea ei tarvitse yhden yhdistyksen järjestää.
      • Meillä tunnutaan pelättävän ainakin vähänkin laajempaa yhteistyötä sen pelossa, että oma toiminta kärsisi siitä
      • Yhteisiä koulutustilaisuuksia ja mielipiteitten vaihtoa yhteisistä asioista
      • Ei meillä näy kuin näin postien välityksellä
      • Paljon jäsenyhdistyksiä
      • Tietoa hankkeesta on vain harvoilla.
      • Esim. Sytyn kannanotto kuntauudistukseen oli todella hyvä, siis Sytyn toiminta näkyy vaikuttamisena

      1.3. Miten se näkyy tai vaikuttaa omaan toimintaasi yhdistyksessä?

      • mm. neuroryhmä perustettu MS- ja parkinsonkerhojen kanssa ja uimahalli yhteistoimintaa ja liikuntatapahtuma Kohtuuden Kolmonen
      • on saatu oma paikka jossa järjestää kokouksia
      • yhdyshenkilöt valittu joiden kautta tullut tietoa hallituksen jäsenille
      • Edunvalvontatehtävät ovat vähentyneet ja olen ollut tietoisempi asioista joita seutukunnalla tapahtuu ja jotka koskevat yhdistystoimintaa tai suoraan jäseniä.
      • Välitän tietoja eteenpäin
      • Kannustan jäseniämme osallistumaan Sytyn järjestämiin koulutustilaisuuksiin. En ole kuitenkaan onnistunut siinä mielestäni kovinkaan hyvin.
      • pyritään olemaan mukana ja saamaan tietoa
      • Tilaisuuksiin on helppo osallistua, sekä tiedon siirtäminen omaan yhdistykseen.
      • Yhteistyön jarrutteluina. Etenkin laajempien.
      • Projektityöntekijä viestittää oman yhdistykseni asioita muille ja tuo myös muilta meille viestejä, jotka kiinnostavat ja auttavat toiminnassa.
      • Olen hieman pettynyt yhdistyksen toimintaan ajatellen tätä projektia. Minulla pitäisi olla myöskin ulko-oven avain
      • Saan kontakteja muihin vammaisjärjestöihin helpommin
      • Vaikea vielä sanoa kun on niin alkuvaiheessa
      • Käytännön toiminnassa ei kovin paljon, mutta on tärkeää, että yhdistyksillä on yhteinen foorumi ja sillä oma työntekijä
      • Olen kuullut ohimennen mainittavan Salon Sytystä. Ei muuta mainittavaa
    2. Lisätä ja kiinteyttää yhdistysten yhteistyötä, poistaa päällekkäistä toimintaa ja lisätä yhteistapahtumia2.1. Kuinka hyvin tavoite on mielestäsi toteutunut? KA 3.092.2. Miten tavoitteen toteutuminen tai toteutumattomuus näkyy oman yhdistyksesi toiminnassa?
      • osallistuttu yhteisiin koulutuksiin, järjestetty yhteistyö tilaisuuksia meidän yhdistys on ollut aktiivinen ja saanut myös paljon.
      • huonosti
      • mm. eri luentoja, joita ei olisi voitu järjestää omalla porukalla koska jäsenmäärä on pieni
      • Edustuksellisuus näkyy paremmin
      • Syty tuntuu olevan vielä aika vieras ”rivijäsenille” Minusta yhdistysten yhteistyö on lisääntynyt ja olen tutustunut muidenkin yhdistysten toimijoihin
      • ei mitenkään
      • Aluksi on alkukankeutta, ennen kuin pääsee sisälle, miten asiat pyörivät.
      • Alussa mainitut jarruttelut näkyy tässäkin. Ainoastaan matkajärjestelyissä on ollut yhteistyötä, että saataisiin riittävästi osanottajia omiin ja toisten retkiin. Siinä on onnistuttu hyvin.
      • Esim. vammaisneuvostoissa käsiteltävät asiat on syytä pohtia eri yhdistyksissä ja hakea hyvää ratkaisua, että asia toteutuisi monia osapuolia tyydyttävästi. Tieto on auttanut etsiessä oikeaa kanavaa viranomaisiin päin ja perustelujen laatimisessa.
      • En ole saanut oikein mitään kantaa
      • on järjestetty yhteistilaisuuksia joita muuten ei olisi
      • Olemme uusi jäsen joten ei vielä mitenkään
      • En osaa vastata

      2.3. Miten se näkyy tai vaikuttaa omaan toimintaasi yhdistyksessä?

      • helpottaa koulutusten järjestämisessä ja kaikkea ei tarvitse tehdä pelkästään oman yhdistyksen voimin
      • saatu mm. samantapaisten sairauksien porukoita joka helpottaa toimintaa
      • Tiedon kulku on nopeampaa
      • tuon Sytyn antamia mahdollisuuksia esille
      • Matkat ja retket onnistuvat helpommin ja järjestelytkin helpottuvat. Voi osallistua toisen yhdistyksen retkiin vaivattomasti ja siten laajentaa omaa toimintaa. Jää siis aikaa muuhun toimintaan enemmän.
      • Yhdistyksemme edustaja SYTY:n hallituksessa tietää asiantuntijoita ja käytäntöjä muista yhdistyksistä ja projektityöntekijä välittää yhteystietoja
      • Yritän aina tuoda kaikki tiedot kokoukseen
      • saan ideoita ja apua monella tavalla
      • Tukea kyllä on
      • Toistaiseksi ei mitenkään
    3. Tukea yhdistysten toimintaedellytyksiä ja niissä toimivia vapaaehtoistoimijoita3.1. Kuinka hyvin tavoite on mielestäsi toteutunut? KA 3.173.2. Miten tavoitteen toteutuminen tai toteutumattomuus näkyy oman yhdistyksesi toiminnassa?
      • Koulutukset ovat tukeneet yhdistyksen toimijoita.
      • Virkistystilaisuudet ovat tutustuttaneet muihin alueen yhdistysten toimijoihin ja siten keskinäinen ”kateus” on vähentynyt.
      • jää toiselle sijalle
      • koulutukset
      • mm. antanut mahdollisuuden osallistua bussimatkaan ja sen kustannuksiin Helsinkiin
      • Olemme olleet mukana yhteisissä tilaisuuksissa
      • Mielestäni tuki on lähinnä henkistä tukea
      • Enemmänkin voisi hyödyntää tukea oman yhdistyksen toimintaan.
      • Tiedonvälitys on parantunut ja toiminta monipuolistunut. Yhteisiä kokoontumisia on järjestetty vuoden ajan vaihtelevin tuloksin. Mahdollisuus kokoontumistiloihin ja laadukkaaseen kopiointiin.
      • Eri tehtävissä toimivat henkilöt ovat saaneet koulutusta.
      • en ole huomannut mitään
      • saa esim. kopiointipalvelua
      • Ei ole tietääkseni juuri tällaista toimintaa
      • Vaalikeräys

      3.3. Miten se näkyy tai vaikuttaa omaan toimintaasi yhdistyksessä?

      • On helpompaa toimia kun yhdistyksen hallitus ja muut toimijat ovat asiansa osaavaa ja koulutettua
      • Kaipaamme lisää tukihenkilö- tai vastaavaa koulutusta
      • välittelen tietoa ja sähköposteja
      • Joskus omatkin voimat välillä hiipuvat, ettei pysty tekemään niin paljon kun pitäisi.
      • Kerholehden tulostus on saatu laadukkaasti ja edullisesti. Neurologisten sairauksien yhdistysten yhteistyö kangerteli enemmän tai vähemmän johtuen oman väen passiivisesta vastarinnasta yhteistyölle. Se passivoittaa omaakin toimintaa.
      • Tehtävien jakaminen on helpompaa.
      • Olen hieman yksin näiden asioiden kanssa
      • oppii huomaamaan, että meitä vammaisia on paljon
      • Ei mitenkään
      • Voimme omalla panoksellamme tukea Sytyn toimintaa
      • Olen osallistunut kerhoon liittymisestä lähtien vaalikeräykseen
    4. Luoda uusi toimintakulttuuri yhdistysten, kuntien, viranomaisten ja oppilaitosten välille4.1. Kuinka hyvin tavoite on mielestäsi toteutunut? KA 3.174.2. Miten tavoitteen toteutuminen tai toteutumattomuus näkyy oman yhdistyksesi toiminnassa?
      • Syty ry:n myötä potilas – ja vammaisyhdistysten toiminta on saanut kasvot ja siten myös yhteistyö on alkanut sujua sekä ymmärrys yhdistystoiminnan tarpeellisuudesta on lisääntynyt. Minusta uutena asiana on tullut suhtautuminen yhdistystoimintaan tiedon ja avun antajana eikä vain vaatijana on ehdottoman positiivista. Vuorovaikutteisuus on siis uutta kulttuuria.
      • huonosti
      • on mennyt tietoa isommalle porukalle, että meitäkin on
      • tässä tehostamisen tarvetta
      • Tiedottaminen hoituu paremmin
      • oppilaitoksia lukuun ottamatta toiminta on lisääntynyt askeleen verran
      • systeemi on uusi ja tarvitsee jatkoaikaa, jotta ehkä kunnon positiivisia tuloksia voisi kirjata.
      • Uuden toimintakulttuurin luominen vie oman aikansa eikä sitä tehdä hetkessä.
      • Yhdistysten kesken jo aika hyviä toim.tapoja. Isommat kunnatkin huomanneet yhdistysten tekevän tärkeää työtä. Oppilaitokset ottavat tietoa vastaan, mutta parantamisen varaa on etenkin tutkimustyön lisäämisessä ja potilasasiantuntijuuden käytössä.
      • on luotu yhteyksiä eri neuro järjestöihin
      • Ei vielä mitenkään
      • En osaa vastata

      4.3. Miten se näkyy tai vaikuttaa omaan toimintaasi yhdistyksessä?

      • Saan ajankohtaista ja oikeaa tietoa helpommin ja nopeammin jaettavaksi yhdistyksen jäsenille
      • Vähentää omien vapaaehtoistyötekijöiden työtaakkaa
      • vaikea sanoa
      • Joskus voisi tehdä radikaaleja muutoksia omiin sekä yhdistyksen toimintatapoihin.
      • Muut yhdistykset ottaneet yhteyttä kuultuaan meidän hankkeista. Muutamat kunnat ovat pyytäneet tapahtumiinsa mukaan
      • Saan lisää tietoa asioista
      • laajentaa ”näkyvyyttä” paikallisesti sekä valtakunnallisesti
      • Ei mitenkään
  • 6.2. YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN PALAUTTEET
    Yhteistyötahoille lähetetty kysely keskittyi lähinnä arviointiin yhteistyön onnistumisesta sekä sen vaikutuksesta yhteistyötahon ja vastaajan omaan toimintaan.Jos yhdistysväen kritiikki hieman yllätti, niin tässä puolestaan yllätti yhteistyötahojen erittäin positiivinen palaute. Yhteistyön onnistumisen numeraalisen arvioinnin keskiarvo oli 4.86, joka kertoo jo todella hyvästä onnistumisesta.Kyselyjä lähetettiin yhteensä 28 ja niitä palautettiin 14. Vastausten palautusmäärään vaikutti varmasti jonkin verran se, että kesälomakausi oli jo alkanut. Kysely tehtiin kesäkuussa.

    Kysely toteutettiin saman mallin mukaisesti kuin edellinenkin kysely eli arviointi tapahtui sekä numeraalisesti että sanallisesti. Sanallisissa vastauksissa oli myös kyllä / ei vaihtoehtoja.

    Seuraavana numeraalisten vastausten keskiarvo sekä suorat lainaukset sanallisista vastauksista. Näistäkin vastauksista on poistettu sellaiset osat joissa on ollut henkilönimiä.

    1. Miten arvioit tähänastisen yhteistyön onnistuneen?1.1. 1=huonosti, 5= erittäin hyvin. KA 4,861.2. Onko yhteistyöllä ollut merkitystä tai vaikutusta omaan työhösi?kyllä, minkälaista? 12
      • helpottanut omaa työtä
      • yhteys moniin järjestöihin käy yhden yhteyden kautta
      • tietoisuus yhdistysten toiminnasta on lisääntynyt
      • alkanut kerho tuli hyvään aikaan, kun vammaisille kaivattiin toimintaa ja seurakunnassa toiminut liikuntavammaisten kerho ei enää tavoittanut oikeaa kohdejoukkoaan
      • yhteistyökontaktit
      • lähinnä kokousten järjestäminen ja yhteisten tapahtumien järjestäminen
      • potilasjärjestöjen ja Sytyn toiminnan korostuminen opetuksessa, kiinnostuminen yhteistyöstä
      • asiantuntevuus paikallisesti
      • konkreettista yhteistyötä
      • yhteistyötahojen verkostoituminen
      • tiedon saanti

      ei. 2

    2. Onko yhteistyöllä ollut vaikutusta edustamasi tahon toiminnassa?
      kyllä, minkälaista? 11

      • kaupungin edustus eri tilaisuuksiin on kutsuttu mukaan
      • vammaisten asian esilletuominen
      • yhteinen tilaisuus järjestetty
      • uskon, että myös kollegat ovat enemmän kiinnostuneita yhteistyöstä eri järjestöjen kanssa
      • suurin osa jäsenistä kuuluu myös Sytyyn
      • vuokrasuhde, verkostoyhteistyö
      • monipuolistanut yhteistyötä ja kerhotoimintaa
      • tiedon lisääntyminen on helpottanut asiakkaiden ohjausta
      • keskusteluyhteys ja ennaltaehkäisevä työ
      • kunnan erityisliikunnan/yhdistysten parempi tiedonvälitys ja laajentunut yhteistyö

      ei. 3

    3. Oletko saanut yhteistyön kannalta riittävästi tietoa SYTY:n toiminnasta?
      kyllä. 13ei, mitä olisit toivonut lisää? 1

      • Itse koen, että sain liian vähän tietoa uuden toiminnan alkamisesta ennen toiminnan alkua ja SYTY on uusi yhteistyö taho, jonka toiminta ei varmastikaan ole kaikilta osin itselleni tuttua
    4. Mitkä asiat koet yhteistyön kannalta merkityksellisenä SYTY:n toiminnassa?
      • Yhdistysten edunvalvonta tehoaa päätöksentekoon
      • Palveluista tiedottamisen, vertaistuen antamisen, yhteistyötahojen verkostoituminen
      • SYTYN kautta tavoitetaan useat vammais- ja potilasjärjestöt samalla kertaa
      • Paikallinen yhteistyökumppani, jolla paikallista tietoa. Yhteistyö ollut lähinnä yhteisen liikuntapäivän suunnittelussa ja syksyllä toteutuksessa. Myös jonkin verran paikallisten asioiden tiedon saamisessa liittyen vammaispalveluihin. Myös paikallisten jäsentenne kannalta yhdessä yhdistyksen kanssa mietitty mm. nuorten ryhmän aloittamista yhdessä. En tiedä, onko mitään tapahtunut, neuvottelut käydään yhdistystoimijoiden kesken
      • Yhteistyö
      • Yhteiset tapaamiset. Yhteiset projektit /toiminta ( esim syksyllä toteutettava liikuntapäivä on erinomainen esimerkki )
      • Tiedottamisen eri potilasjärjestöjen kanssa – tiedon levittäminen, koulutusten järjestäminen eri potilasjärjestöille yhteisesti yhteistyössä.
      • innokas ja hyvä projektityöntekijä, ohjaavat ja kiinnostuneet taustavaikuttajat
      • Koen mielekkäänä uuden yhteiskuvion, jonka kanssa voi yhdessä suunnitella ja toteuttaa erilaista toimintaa. SYTY:n tulevat koulutustilaisuudet herättävät myös mielenkiintoa.
      • Parasta on se, että on ollut yksi numero, josta on saanut kiinni henkilön, joka on hoitanut asiaa eteenpäin, jos ei ole itse pystynyt tietoa antamaan.
      • omaehtoisen kansalaistoiminnan kehittyminen.
    5. Minkälaisena näet SYTY:n näkyvyyden ja tunnettavuuden alueella?
      • Aina on parantamisen varaa, mutta ikäänsä nähden tunnettu.
      • Melko hyvä, kaikki eivät kuitenkaan jaksa/eivät halua olla mukana yhdistystoiminnassa – näiden ihmisten tavoittaminen on ongelmallista.
      • Minä tunnen ja tiedän, ehkä ns. suuri yleisö ei tunne, saattaa jopa sotkea toiseen saman nimiseen – olen kuullut. Salon yrittäjien turvallisuusyhdistys tms.
      • Omalta kannalta ajatellen kesti pitkään, ennen kuin tajusin, mikä Syty on. Toimistoni on Turussa ja jäseniä myös Sytyn toiminta-alueella. Olen suositellut omaa paikallisyhdistystä, jonka kotipaikka on Turku, liittymään Sytyyn, en tiedä, ovatko liittyneet jo.
      • Näkyvyys ja tunnettavuus on mielestäni hyvä.
      • Vaikea sanoa
      • Koen Sytyn erittäin näkyvänä ja tunnettuna Salon seudulla.
      • potilasjärjestöt ovat päässeet tällä tavoin enemmin esille. Tietoa tullut lisää. Vielä enemmin voisi asiaa tuoda esille / näkyville
      • omalla saralla jo tunnettu, myös suuren yleisön tietämys kasvanut näkyvyyden myötä
      • Vammaisjärjestöissä toimineille se tuntuu olevan tuttua muulle väestölle aika vierasta.
      • Mielestäni näkyvyys on lisääntynyt mm. erilaisten tempausten kautta.
      • Lisääntynyt, mutta saisi olla vielä enemmän esillä
      • Hyvänä. On lisääntynyt koko ajan.

 


7. TALOUS

Sytyke -hankkeen talous perustui Raha-automaattiyhdistyksen 75 000€ C-1 projektiavustukseen sekä Salon kaupungin perusturvalautakunnan 14 300 € avustukseen. Yhdistyksen omaa rahoitusta käytettiin hankkeeseen 8771,18€.

Hanke kokonaisuudessaan pysyi hyvin talousarviossaan, mutta se edellytti tarkkaa taloudenpitoa. Vaatimattomat, mutta toimivat ja edulliset tilat olivat suurin tekijä, kalustohankinnat tehtiin kierrätyksestä, koneet ja laitteet hankittiin käytettyinä. Kun neljävuotiseksi suunniteltu projekti pakataan kaksivuotiseksi, sen toimintojen ja talouden sopeuttaminen ei ollut kovin helppoa. Ahkeran ja taloudellista ajattelutapaa omaavan projektisihteerin kanssa se onnistui.

[Ritva Jokinen, Salon SYTY ry:n Rahastonhoitaja ]


8. POHDINTA

Sytyke-hankkeen tarkoituksena oli käynnistää yhteistyöyhdistyksen toimintaa. Alkuun lähtö tapahtui melko puhtaalta pöydältä. Yhdistyksen siihenastinen toiminta oli suuntautunut suurelta osin niihin toimiin, jotka mahdollistivat projektin mahdollisimman tehokkaan alkamisen heti, kun projektisihteeri aloitti työt. Jäsenyhdistysten määrä oli koko ajan kasvanut ja kasvoi edelleen. Uusia yhdistyksiä liittyi mukaan koko ajan, tosin loppuaikoina jo harvenevaan tahtiin. Sytyke-hankkeen päättyessä jäsenyhdistyksiä oli mukana jo 21 eli lähes kaikki salonseudulla toimivat potilas- ja vammaisyhdistykset. Yhdistykset ovat problematiikaltaan kaikki erilaisia. Tosin yhdistäviäkin tekijöitä löytyy, kuten pohjana oleva neurologinen ongelma, liikuntarajoitteet jne. Erilaisia toimintatapoja löytyy myös yhtä paljon kuin on jäsenyhdistyksiäkin. Osa on rekisteröityjä yhdistyksiä ja osa kerhoja, joiden emoyhdistys toimii Turussa. Myös yhdistysten koko on hyvin vaihteleva, jäsenmäärien ollessa muutamasta kymmenestä moneen sataan. Ikähaitaria riittää myös vauvasta vaariin, painottuen kuitenkin keski-ikäisiin ja iäkkäämpiin ihmisiin. Tämä kirjo asettaa yhteistyöyhdistyksen toiminnalle melkoisen haasteen.

Toiminta oli Sytyke-hankkeen alkaessa uutta, on jossain määrin sitä edelleenkin, ja odotukset olivat myös monilta osin sen mukaiset. Mahdollisimman nopeasti pitäisi tapahtua paljon ja konkreettista. Näinhän ei kuitenkaan todellisuudessa tapahdu. Mielestäni tämä heijastuu myös yhdistyskyselyn tuloksessa. Riittävän konkreettisia asioita ei ollut tapahtunut riittävän paljon.

Yhdistysten erilaisuudesta johtuen myös tarpeet ja odotukset olivat erilaisia. Joka yhdistyksen vastaaja arvioi tehtyä työtä ja tavoitteiden toteutumista oman yhdistyksensä tarpeista ja näkökulmasta katsoen. Toinen yhdistys koki jonkun asian hyvänä ja piti sitä tärkeänä, toisessa yhdistyksessä samalla asialla ei ollut juurikaan merkitystä. Toisaalta on hirvittävän paljon niitä yhteisiä asioita, toisaalta taas yhtä paljon on niitä erilaisiakin asioita. Oli jo lähtötilanteessa varsin todennäköistä, ettei kahden vuoden aikana millään ehditä yhden projektin puitteissa saavuttamaan kaikkea. Tärkeämpää oli panostaa hyvän pohjan luomiseen, koska siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin.

Ulkoisilta puitteilta Sytyke-hanketta lähdettiin viemään eteenpäin hyvin matalalla profiililla. Tiloiksi vuokrattiin kaksi pienen pientä toimistohuonetta ja niiden lisäksi käytettävissä oli yhdistysten kokoontumistilana Kolmituotteen ruokasali kaikkine varusteineen iltaisin ja viikonloppuisin. Toimistotilojen kalusteet hankittiin pääosin käytettyinä, samoin ensimmäinen tietokone. Kaikki oli kuitenkin toimivaa ja tarkoituksen mukaista. Toinen toimistotila on ollut yhdistysten käytettävissä, mutta käyttötarvetta ei kuitenkaan ole ollut kovin paljoa. Sitä vastoin puutetta on ollut säilytystilasta. Monet yhdistykset kyselivät kaappi- ja säilytystilaa tavaroilleen, jotka nyt olosuhteiden pakosta olivat jonkun kotona. Sellaista tilaa ei valitettavasti ollut mahdollista järjestää.

Osa yhdistyksistä koki kokoontumistilojen olevan liian kaukana julkisten kulkuneuvojen reitiltä. Myös ympäristöä on pidetty hieman synkkänä teollisuusalueen laidalla. Aivan kaupungin keskustaan ei kuitenkaan matkaa ole kuin runsas 500 metriä.

Osalle yhdistyksistä tilat ovat kuitenkin toimineet ihan hyvin ja he ovat siirtäneet toimintansa sinne. Jonkin verran tiloja käyttivät myös muut yhdistykset sekä Salon vammaisneuvosto.

Kahden vuoden työajasta ehdottomasti suurin osa suuntautui erilaiseen yhteistyötoimintaan. Yhteistyöverkoston luominen oli myös yksi Sytyke-hankkeen tavoitteista. Yhteistyöhän on usein sellaista, ettei sen kaikki hedelmät ole heti poimittavissa. Niin nytkin. Monia hedelmiä on kyllä jo päästy nauttimaankin, mutta monet ovat vasta kypsymässä ja toiset vielä raakileinakin. Mielestäni verkoston luomisessa onnistuttiin kuitenkin hyvin. Tosin paljon on vielä sellaistakin missä ei ole vielä päästy edes alkuun, mutta askel ja taho kerrallaan edeten verkosto varmasti kasvaa edelleen.

Yhdistyksen tunnetuksi tekeminen on vaatinut kaikkien panosta. Matkasaarnaajina ovat projektisihteerin lisäksi toimineet varsin ansiokkaasti yhdistyksen hallituksen jäsenet. Tiedotusvälineet ovat myös suhtautuneet yhdistykseen myönteisesti ja näin on voitu monia kertoja paistatella eri medioiden valokeiloissa.

On ollut ilahduttavaa huomata, että pikkuhiljaa tunnettavuutta alkaa jo olla sekä omalla seutukunnalla että sen ulkopuolellakin. Enää ei tapaamisia ym. ole aina tarvinnut aloittaa kertomalla, mikä Syty on. Onhan se niin, että vajaa neljävuotias yhdistys on sen verran uusi tuttavuus, ettei se voikaan olla vielä kaikille tuttu.


Vuoden 2005 hallitus juhlatunnelmissa saatuaan tiedon RAY-rahoituksesta SYTYKE-hankkeelle.


9. TULEVAISUUDEN HAASTEET

Sytyke-hanke sytytti, mutta miten se tuli saadaan pysymään tai mieluummin kasvamaan oikeaksi roihuksi?

Sytyke-hankkeella saatiin luotua hyvää pohjaa tulevalle toiminnalle ja tuleville vuosille. Jatkon haastavuutta lisää entisestään alueella vuonna 2009 tapahtuva kymmenen kunnan yhdistyminen. Se tuo edunvalvonnan kentälle niin paljon ja niin suuria haasteita, ettei niitä oikein vielä yhdistyksissä osata ajatellakaan. Suurin osa arkisistakin toiminnoista ja käytännöistä tulee varmasti tavalla tai toisella muuttumaan. Miten niistä muutoksista voidaan selvitä niin, että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän, ainakaan haitallisesti, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kaupungin asukkaiden elämään. Toivottavasti asiantuntijuuttamme käytetään tässä hyödyksi.

Herää myös kysymys siitä, mikä koko kolmannen sektorin rooli tulee olemaan uudessa kunnassa? Vahvistuuko se? Otetaanko meidät tasavertaisiksi toimijoiksi kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäjinä? Asioiden tiivis seuraaminen ja nopea reagointi tulevat olemaan yhteistyöyhdistyksen avaintehtäviä. Tiedottamisen merkityksellisyys kasvaa myös entisestään.

Vertaistuen merkitys ja tarve ovat valtakunnallisten ennusteiden mukaan voimakkaasti kasvamassa. Paikallisesti se merkitsee haastetta yhdistysten toiminnalle ja sen kehittämiselle. Uusien aktiivitoimijoiden tarve tulee lisääntymään. Mistä heitä löytyy ja miten heidät saadaan mukaan? Vapaaehtoistoimijoiden koulutus ja tukeminen sekä yhteistoiminnan lisääminen tulevat edelleen olemaan avaintoimintoja Sytyn toiminnassa, jotta yhdistysten toimintaedellytyksiä voidaan tukea. Yhdistysten keskinäisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen lisääntymisellä tulee varmasti olemaan entistä suurempi rooli ja merkitys tulevaisuuden toimintoja kehitettäessä.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa käynnistyi hyvin ja jatkuu varmasti vilkkaana edelleenkin. Uusia kumppaneita tulee koko ajan lisää ja yhteistyön sakarat kasvavat mitä erilaisimpiin toimintoihin. On hyvä löytää myös sellaisia kumppaneita, joiden kanssa potilas- ja vammaisyhdistykset eivät perinteisesti juurikaan ole tehneet yhteistyötä, koska sitä kautta saattaa avautua mitä mielenkiintoisimpia mahdollisuuksia.

Paikalleen ei pidä jäädä, vaan tulevaisuutta kohti pitää suunnistaa rohkeasti. Riskejäkin pitää uskaltaa ottaa ja uusiin asioihin suhtautua uteliaasti ja ennakkoluulottomasti. Sitkeyttä tarvitaan monissa asioissa varmasti paljon.

Yhteistyöllä ja yhteisellä työllä luodaan yhteistä tulevaisuutta ja sillä varmasti saadaan myös Sytyke-hankkeen sytyttämä tuli säilymään.